Mikään yllätys ei taida olla kun kerron, että sisäinen äitini ei ole päässyt vielä virkkaamaan vauvanpeittoa tulevalle nyytilleen? Eli edelleen mennään huonoin uutisin ja pettymysten saattelemana.
Viime kierrossa söin clomeja ja sitten aloin pistämään gonalia parin päivän päästä viimeisestä clomista. Kun kävin ultrassa pistettyäni gonalit, oli lääkäri sitä mieltä, että olen jo ovuloinut. Kuitenkaan menkat eivät alkaneet sen 14 päivän päästä oletetusta oviksesta. Eli en ollut ovuloinut niiden kahden TAYS-reissun välissä vaikka lääkäriT niin uskoivat. Soittelin TAYSiin kp 32 kohdilla kun r-testit olivat negatiivisia eikä tätiä näkynyt. Sairaanhoitaja käski aloittaa teroluttien syömisen.
Meillä oli tulossa kuitenkin kylpyläreissu pääsiäisenä ja jos sinä päivänä olisin aloittanut terot kun sairaanhoitaja käski, olisi täti tullut mukaan kylpylään. Alitajuntani toivoi kylpylä viikonlopulta hieman jotain muuta kun tamppooneja ja siteitä! Päätin aloittaa terot sillain, että täti kaahaisi paikalle heti kylpyläreissun jälkeen.
Sitten alkoikin ihmeelliset vihlaisut munasarjojen seudulla ja monesti juoksin töissäkin vessaan ajatellen "tervetuloa täti". Aloin miettimään että josko en aloittaisi teroja, toivoin salaa olevani raskaana. Se taisi olla enemmänkin sisäinen äitini kuiskutusta korvallani "jospa sittenkin oot raskaana, voihan sitä melko myöhäänkin ovuloida!", kuin todellista uskoa tärppiin. Tämä sisäisen äitini kuiskutus vahvistui kokoajan kylpyläreissun lähentyessä, kun menkat eivät alkaneet, mutta vatsan kramppailu senkun jatkui. Myös nännit alkoi tulla todella araksi. Alitajuntani ei tästä ollut kuitenkaan pahana, vaan otti tilanteesta kaiken irti.
Tulimme kylpylästä pääsiäissunnuntaina, olisin halunnut testata jo silloin, mutta testejä ei ollut mukana eikä kyllä kotonakaan. Sunnuntaina emme kerenneet apteekkiin. Sovimme, että haemme maanantaina keskustasta r-testin ja teen testin TI. Maanantai aamuna minua kuitenkin odotti ikävä yllätys kun heräsin...täti oli tullut kylään. Sisäinen äitini jäi mököttämään koko päiväksi vessaan. Kierron pituudeksi tuli 45. En sitten tiedä koska olen ovuloinut viime kierrossa tai olenko ovuloinut laisinkaan...
Kierron 3 päivä aloin syömään jällleen clomeja. Uudelle kierrolle oli annettu ohjeeksi: kp3-7 clomeja 1 tabl/pv, kp8-10 gonal-f 37,5ml/pv ja kp11 ultra TAYSissa.
Tänään oli sitten tuo kp 11 ja aika TAYSiin. Olin paljon rauhallisempi TAYSiin menon suhteen kun aiemmin. En tiedä alanko olemaan niin täynnä jo pettymyksiä, että turrun? Odotin siis pahinta kun astuimme mieheni kanssa sisään odotushuoneeseen.
Saimme jälleen uuden lääkärin. Tämä lääkäri oli todella ihana ! Voi että kuinka paljon lääkäri pystyy vaikuttamaan koko tilanteeseen positiivisesti. Huomasin myös miehestäni, että tämä oli helpottunut kun saimme eri lääkäri kun kahdella aiemmalla kerralla. Valitettavasti odotukseni osui kohdalleen, ei yhtäkään johtofollikkelia. Lääkkeet eivät ole tehonneet toivotulla tavalla.
Sain uuden reseptin gonal-f injektionestettä, jota pistelen annoskoolla 37,5ml/pv seuraavan 6 päivän ajan. Seuraava ultra on ensi viikon keskiviikkona, jolloin toivottavasti päästään pistämään prgnyliä !!
~kp 11/45 yk>1,5v~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti