Uusi Vuosi 2014

Tasan vuosi sitten vietimme uutta vuotta hyvässä kaveriporukassa. Söimme, joimme, nauroimme, juttelimme, ammuimme raketit ja kilistelimme vuodelle 2013. Samana iltana jokainen miestä teki uuden vuoden lupauksen ja omani oli

"Tänä vuonna me saamme vauvan!"

Vauvaa emme aivan kerenneet täksi vuodeksi saada, mutta tammi-helmikuu 2014 kuulostaa hyvältä. 

Tulevana vuonna meidän elämämme tulee muuttumaan enemmän kuin osaamme edes kuvitella. Saamme elämäämme jotain niin arvokasta ja odotettua, ettei sen arvoa voi mitata millään. Saamme oman lapsen.

Uskon, että vuodesta 2014 tulee meille ikimuistoinen ja onnellinen. 

lähde: http://www.klauskhotel.com/senaatintorin-uusivuosi/

Onnellista Uutta Vuotta 2014 kaikille!! 

~Paputus 36+1~

Raskausarvet - ne kammottavat hirviöt

Wikipedia:
Raskausarvet eli venytysjuovat ovat arpia, joiden syynä ovat ihon verinahan venyminen ja hormonaaliset tekijät. Yleensä ne ovat seurausta joko raskaudesta tai lihomisesta, mutta niitä voi syntyä myös murrosiässä ja lihastenkasvaessa nopeasti. Arvet ovat tavallisesti pitkittäisiä, ja ne sijaitsevat rinnakkain iholla. Raskausarvet ovat väriltään sinertävänpunaisia, mutta ne vaalenevat ajan mittaan. Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa.

Raskausarpia syntyy usein sellaisille alueille, joihin kertyy paljon rasvaa, kuten rinnat, lanteet, reidet, vatsa ja pakarat. Raskausarvet ovat melko tavallisia, ja niitä muodostuukin raskausaikana 75–90 prosentille naisista. Arpien ehkäisyyn käytetään erilaisia rasvoja ja jo syntyneiden arpien hoitoon muun muassa rasvoja ja laserhoitoa.

"...Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa....

...Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa...

...Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa...

...Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa...

...Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa..."

Muistan, kun olin tuossa rv30 tienoilla saunassa hyvän ystäväni kanssa, joka tokaisi masuani katsoessa, että "oot säästynyt raskausarvilta!!". Ja minä iloisesti siihen totean "Jep! Niin olen, kuinka hienoa! Harmi vain, että tisseihin niitä tuli." Ja silittelin siloista masuani.

Mites se sanonta menikään...ainiin...ÄLÄ NUOLAISE ENNENKÖ TIPAHTAA!

Masu rv 35+4..hienosti näkyy myös housun painaumat!

Tissit gone...
Maha gone...
Reidet gone...

Eipä se useaan otteeseen päivässä rasvaaminenkaan auttanut.  Rasvailin Dovella, Nivealla, Ceridalilla ja vaikka millä. Taitaa vaan olla, että jos niitä on tullakseen niin niitä tulee. Ei se mahanahkakaan taida mihin tahansa venytyksiin pystyä ilman vaurioita.  

En ole koskaan ollut mikään missi tai malli, mutta sellanen mukiinmenevä. Enkä ole eläessäni tuntenut itseäni vähemmän seksikkääksi kuin tällä hetkellä. Peilistä minua katsoo pieni turvonnut possu, joka kantaa paitansa alla sota-alusta. Alitajuntani on luovuttanut seksin suhteen jo aikapäiviä sitten. 

Olen päässyt melko pitkälle raskautta ilman, että oma peilikuvani on millään tapaa inhottanut minua, mutta nyt viime päivinä olen kauhistellut omaa ulkomuotoani. Olen turvoksissa joka paikasta. Jouduin ottamaan jo vihki- ja kihlasormuksenkin pois! On se sitten vain nestettä tai lihomista, niin kivaa se ei ole. Masun kasvaminen ei ole missään vaiheessa minua haitannut. Päinvastoin! Olen nauttinut vauvamasustani enemmän kuin mistään osasta vartaloani koskaan. Nyt tämänkin ilon on pilannut raskausarvet. Ensin niiden täytyi viedä ihanat tissini, kyllä ne olivat ihanat, ja nyt ne vielä vievät masun ja reidetkin. Grrrr....

Mutta vaikka nyt valitankin tästä aiheesta, niin en ikinä ikinä ikinä IKINÄ vaihtaisi päivääkään pois tästä raskaudesta. Enkä minä taida ulkomuotoani oikein itseni vuoksi kauhistella vaan enemmänkin mieheni vuoksi. (Mikä on varmasti monien mielestä täysin typerää. Taitaa olla hormoonit taas vauhdissa kun tämmöisiä ajattelen edes, mutta minkäs teet.) Luultavasti huolin ihan turhaan, kilot saa pois liikkumalla ja terveellisellä ruualla eikä ne arvetkaan miestäni aja pois. Ovatpahan tänään vain vaivanneet mieltäni!

~Paputus 35+6~

Tässäkö ratkaisu?

Olemme kovasti pähkäilleet, että kuinka saisimme pidettyä Pilkun huoneen kissattomana silloin kun siihen on tarve. Aina ei viitsi ovea pitää kiinni, koska huoneesta on tarkoitus tulla nätti, niin olisi myös kiva että se näkyisi muille. Lisäksi oven kiinni pitäminen saa asuntomme tuntumaan paljon pienemmältä.

Yhtenä päivänä mieleemme tuli lapsi-/eläinportti. Eipä siinä auttanut kuin alkaa googlettaa, että mistä niitä löytää, paljonko kustantaa, onko pinnojen välit tarpeeksi kapeat ja kuinka korkeita ne ovat.

Portteja tuntui olevan monessakin paikkaa ja hintahaarukka oli 20e-120e. Aluksi päädyimme miettimään Ikean nettisivuilta bongattua 75cm korkeaa porttia, mutta se tuntui lopulta aivan liian matalalta. Meidän kissat kun pystyvät hyppäämään ovenkin päälle, niin tuollaisen 75cm ylitys ei varmasti olisi ongelma. Seuraavaksi käskin miehen laittaa googleen hakusanaksi "korkea lapsiportti" ja ensimmäisten linkkien joukosta tuli erään eläinkaupan sivut, jossa oli 110cm korkea lapsi-/eläinportti. Siinä se! Nyt tarvitsi vain saada selville portin pinnojen väli, etteivät kissat pääse niistä kulkemaan läpi. 

Päätimme mennä mustiin ja mirriin katsomaan onko heillä paikan päällä näitä portteja, jotta portin pinnojen välit näkisi kunnolla. Ensin katsoimme hieman kalliimpaa porttia. Juuri sitä samaa, jota netissäkin olimme katsoneet. Myyjä onneksi sanoi ihan ääneen, ettei välttämättä suosittele tätä kyseistä mallia, jos haluaa kissat pitää poissa huoneesta, koska portissa on kissanluukku, jota ei saa suljettua. Kerkesin jo harmistua, että idea meni siinä, vaikka olisihan portin voinut sulkea esim nippusiteillä, mutta sitten silmääni pisti toinen malli, jossa ei ollut kissanluukkua. Sitten piti tarkistaa korkeus, jes! päälle 100cm, pinnojen väli...tarpeeksi pieni. Ja hintakin oli 20e halvempi kuin kalliimmalla mallilla! Niimpä mieheni nappasi paketin kainaloonsa ja lähdimme asentamaan porttia paikoilleen.

Portti on ollut paikoillaan nyt päivän verran eikä kukaan kissoista ole vielä hypännyt sen yli. *koputtaa puuta* Portti kiinnosti kissoja aluksi ihan hirveästi ja kerran eräs kissoistamme tunki päätänsä pinnojen läpi, mutta taisi todeta hyvin nopeasti, että turhaan yritti. Ei mahdu. Helpostihan kissat sen yli pääsee, jos niin tahtovat, mutta toivon etteivät he uskalla hypätä kun hyppy ulottuu toisella puolella lattialle saakka eikä millekkään tasolle tms. 

Meillä on 5 kissaa, joista 1 (näkyy kuvassa) on sellainen, jonka voisi pelätä tukahduttavan vauvan, koska kyseinen kissa on niin ihmisläheinen. Tämä kyseinen kissa on myös meidän laiskin kissa, joka ei ikipäivänä uskalla lähteä hyppäämään tuon portin yli. Eli siitä ei tarvitse murehtia. Puolestaan 2 muuta meidän kissaa on hyvin ketteriä ja uteliaita, jotka saattaisi hypätäkkin portin yli uteliaisuuden viedessä voiton. Jos näin käy, niin sitten täytyy kokeilla taktiikkaa, että portin peittää jollain. Näin heillä ei ole näköyhteyttä toiselle puolelle, enkä usko heidän uskaltavan silloin hypätä. 

Toivotaan, että tämä porttisysteemi toimisi!!

~Paputus 35+5~

Joulu on ohitse - odotus alkakoon!

Nyt mennään jo viikolla 35+4 eli 36. viikko raskaana on menossa jo. Aika on mennyt ihan hurjaa vauhtia, hurjempaa mitä osasin odottaa.

Lähde: www.libero.fi

Mieheni on asiasta täysin eri mieltä. Hän on ollut jo monen monta viikkoa valmis vastaanottamaan Pilkun tähän maailmaan. Olen kyllä sanonut hälle, että parempi Pilkun on masussa kasvaa kuin keskoskaapissa. Mieheni kärsivällisyys on asteikoilla 1-5 ehkäpä -1 eli odottaminen ei ole vahvinta alaa. Nyt on kyllä hyvä harjoittaa tuota kärsivällisyyttä. Kerrankin on kyseessä asia johon mieheni ei voi vaikuttaa tavalla eikä toisella. Pilkku saapuu meidän käsivarsillemme kun hän itse on siihen valmis.

Vieläkään Pilkku ei ole siis täyisaikainen, sillä täysiaikaiseksi vauvaksi lasketaan vauvat, jotka syntyy rv37+, eli vielä olisi reilu viikko meillä odotettavaa tähän rajapyykkiin.

Liberon mukaan Pilkku on näin 36. raskausviikolla keskikokoisen kurpitsan kokoinen ja painaa noin 2800g. Omasta olosta päätellen tuo hieman alle 3kg on alakanttiin ja sellanen 8kg on lähempänä todellisuutta. Mahalla on kokoa! Eipä ole alitajuntanikaan tuntenut oloansa kovin seksikkääksi hetkeen.

On niin uskomatonta ajatella, että tässä on oikeasti eletty noin 30 viikkoa tietäen, että olen raskaana. Kun kävimme ensimmäisessä ultrassa silloin rv5 tienoilla TAYSissa, ja siellä ruudussa näkyi 2mm kokoinen pieni Pilkku, tuntui, että edessä on hyvin pitkä ellei ikuinen odotus. Mietimme silloin kuinka ikinä malttaisimme odottaa seuraavat 35-37 viikkoa? Nyt edessä on odotusta enää 7viikkoa maksimissaan! Huomaan, että päivä päivältä sisäinen äiteyteni tulee enemmän esille ja ajatukset harhailevat vanhemmuudessa sekä vauva-arjessa.

Olen todella iloinen, että odotus osui näin syksy-talvi -akselille. Ajankulua on helpottanut useat onnelliset tapahtumat sekä tietenkin rakkaat ystävät. Pääsin aloittamaan uudessa työpaikassa, ystäväni ovat muuttaneet uusiin koteihinsa eli on vietetty tupareita, on juhlittu synttäreitä, valmistujaisia sekä meidän 5-vuotis kihlajaisia, on pidetty tyttöjen viikonloppuja ja nautittu muutenkin ystävien seurasta hyvin paljon, on käyty messuilemassa, tutut ja ystävät ovat saaneet vauvoja, on käyty sukulaisilla synttäreillä ja muuten vain syömässä/kahvilla heidän kanssaan, koettiin ensimmäistä kertaa rapujuhlat, aloitin joulunodotuksen jo marraskuussa ja nyt pian tuleekin jo uusi vuosi.

Nyt kun joulu on vietetty onnellisesti vanhempieni, mieheni suvun ja tietenkin mieheni kanssa, olen täysin valmis vastaanottamaan maailman tärkeimmän paketin tähän maailmaan; Pilkun.

~Paputus 35+4~

Masukuvien vertailu #2

En tiedä miksi nuo tekstit hyppäsivät pois paikoiltaan.
Kuvat ovat siis viikoilta 19+, 24+, 28+, 30+, 32+, ja 34+

~Paputus 34+6~

Ikean löydöt

Pilkun huoneen sisustus-suunnitelmiin on kuulunut taulut pinnasängynpäädyn takana olevaan seinään, mutta itse taulut ja niiden aiheet ovat olleet hukassa. Hetken suunnittelin tulostavani Disneyn-hahmoista kuvia ja kehystäväni ne, mutta meillä kun ei kotona ole tulostinta, niin tämä tuntui hirveän työläältä hommalta; olisi pitänyt lähteä kirjastoon tulostelemaan. Onneksi törmäsin Ikeassa näihin ihanan värikkäisiin tauluihin.

Aluksi huomasin vain nuo isot taulut, koska ne olivat saaneet paikkansa kehyksistä ja aseteltu esille. Taisivat olla uutuuksia. Tietenkin kuvat ja kehykset piti ostaa erikseen, joten lähdin metsästämään oikean kokoisia kehyksiä. Ja kuin kohtalon merkkinä, joku oli jättänyt nuo ihanat pienemmät kuvat tarvitsemieni kehyksien luo! Eipä siinä auttanut kuin mennä hakemaan kehykset nuille pienemmillekkin kuville, koska ne löysivät paikkansa ostoskoristani samontein.

Olen varmaan maininnut, että varsinkin vaatteissa olen kiinnittänyt huomioni hyvin helposti pöllö- ja kirahviprintteihin. Kävi siis todella hyvä tuuri, että juuri näissäkin värikkäissä kuvissa koristivat pöllöt, kirahvit ja vielä ihanuutena lauma norsusia. Kyllä nyt Pilkun kelpaa katsella taulujansa. 

~Paputus 34+5~

34+4

On siinä massua, eipä voi muuta todeta. 

Oma äitinikin sanoi, ettei tällä ole koskaan ollut näin isoa masua minusta tai sisarestani..edes viimeisillään.

Masun ympärysmitta onkin tällä hetkellä 115cm.

~Paputus 34+4~

Neuvola 34+2

Tänään oli taas neuvola. Viime kerrastahan on hurjat 2 viikkoa. Tällä kertaa pääsin asioimaan ihan oman neukkarini kanssa. Oli ihan kiva jutella tämänkin kanssa, kun muutamat kerrat ovat menneet opiskelijan kanssa.

Perustutkimukset taas tehtiin;

• Verenpaine 124/65 eli samaa luokkaa kuin aiemminkin
• Sf-mitta 30cm, kasvanut 1,5cm
• Hemoglobiini 103, laskenut taas!
• Paino noussut vain 100g 2viikon aikana \,,/
• Sydänäänet olivat +130
• Tarjonta sama eli pää. Vauvan peppu vasemmalla ja jalat oikealla puolella masua. 

Vauva on kuulemma normaalin kokoinen noin käsituntumalla ja sf-mitan tasainen kasvu vahvisti neukkarin oletusta. Itseäni kyllä harmittaa ihan tuhottoman paljon ettei vauvaa ultrata kuin varhaisultrassa ja rakenneultrassa täällä TREellä, (poikkeuksena tietenkin jos vauvalla tai äidillä oikeasti tarvetta useammin ultraamiseen) kun joillain paikkakunnilla ultrataan jokaisella lääkärineuvola käynnillä. Olisi ihan hurjan kiva nähdä Pilkkua vielä ennen synnytystä jo pelkästään sen vuoksi, että näkisi hänen kokoansa hieman. Hetken mietin jo että varaan ajan yksityiselle ultraan, mutta nyt ei taida kyllä rahapussin nyöri antaa periksi ihan niin paljoa. Perhanan joulu! :-P

Kahden viikon (vkoilla 36-37) päästä täytyisi  käydä labrassa tutkituttaan vasta-aineet rh- vuoksi ja lisäksi Tampereella odottajilta tutkitaan streptokokki-b. Jostain syystä kaikissa neuvoloissa ympäri Suomea ei seulota tätä bakteeria, vaikkakin itse sain neukkarilta aluksi sellaisen käsityksen, että kaikki odottajat seulottaisiin.

Lyhykäisyydessään asiassa on kyse siitä, että melko moni nainen on tietämättään streptokokki b:n kantaja. Normaalisti asia ei aiheuta mitään haittaa, mutta jos nainen on raskaana, niin asia on toinen.  Haitta tässä bakteerissa on, että synnytyksen yhteydessä se saattaa tarttua äidistä vauvaan ja aiheuttaa vauvalle vakavan tulehduksen (esim. keuhko-, veri- tai aivotulehduksen). Mutta jos bakteerin olemassaolo saadaan raskausaikana selville, niin sen tarttuminen voidaan ehkäistä antamalla äidille antibiootti-tippa synnytyksen yhteydessä.

Tästä syystä kummastelen suuresti, että miksei tätä seulota kaikilta? Onko jollain tietoa syyhyn?

~Paputus 34+2~

Sairasloma päättynyt, mammaloma alkanut!

Tänään on ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä eli sairasloma on lusittu. 

Laskettuun olisi jäljellä 40 päivää. 

Kuinka monta päivää onkaan takana raskaana olemista!

Saas nähdä kuinka käy, tarviiko odottaa nuo kaikki 40 päivää vai kenties enemmän!

~Paputus 34+2~

Kirppistelyä..vaihteeksi

Jo kuukausi ellei parikin sitten aloin etsimään imetystyynyä kun ensin olin lukenut pitkin nettiä kehut imetystyynyn helpotuksesta imettämisessä. Ensin tutkin ihan nettikaupoista uusia, mutta päädyin sitten kirppistelyyn ihan siksi, etten halunnut laittaa siihen paljoa rahaa, jos sitä ei tulekkaan käytettyä.

Ja jälleen kerran pelastus löytyi FB:n MOAV tenavatorilta, kun törmärin sattumalta myyjään, joka asui ihan pienen matkan päässä meistä ja hällä oli myynnissä imetystyyny. Imetystyynyn lisäksi silmään pisti myös ihanat vaatteet, joita hän möi. Otsikko tavaroille taisi olla "tyttövauvalle vaatteita....", mutta hyvin löysin myös meidän Pilkulle sieltä pientä vaatetta eli melko neutraaleja värejäkin oli.

En todellakaan halua, että meidän Pilkku puetaan pelkästään vaaleansinisiin, vaikka sitäkin väriä vaatekaapista löytyy. Varsinkin oranssi, turkoosi, vihreä ja punainen ovat nyt olleet värit, joita olen tykännyt haalia vaatekaappiin. Ja tietenkin erilaisia kuvioita mahdollisimman paljon. Kirahvit, pöllöt, ketut ja muut eläimet ovat olleet erittäin tervetulleita. Valitsen kaupassakin ennemmin tuotteen, joka on värikäs tai kuviollinen kuin esim mälsä pelkistetty vaaleansininen.

Lapsille sopii värit ja kuviot! 

Imetystyynyn hinta oli 8e.

~Paputus 33+2~

Masukuvien vertailu #1

~Paputus 33+1~

Neuvola 32+2

Neuvolassa odotti jälleen kerran harjoittelija, mutta tällä kertaa hän oli jo ennestään tuttu.

Saimme edellisellä kerralla kotiin muutaman sivun mittaisen lomakkeen, joka tuli täyttää neuvolaa varten. Siinä oli kysymyksiä mm. alkoholin käytöstä, parisuhteesta, elämänmuutoksen oletuksista jne. Sekä minä että mies täytettiin omamme. Tarkoituksena oli keskustella vastauksista täytön jälkeen keskenämme ja kävimme lomakkeen läpi myös neuvolassa.

Lisäksi kävimme läpi perustutkimukset:

• Verenpaine oli edelleen samaa luokkaa kuin aiemminkin
• Hemoglobiini oli laskenut jälleen 107 -> rautaa nassuun
• Paino oli yllätys yllätys noussut, nyt painoa oli tullut n.500g/vko(!!!)
• Sf-mitta oli 29cm eli kasvua oli n.2cm
• Sydänäänet olivat edelleen 135-140

Seuraava neuvola onkin jo parin viikon päästä. Silloin saan lähetteen verikokeisiin ja streptokokki-testiin, joka testataan kuulemma kaikilta raskaana olevilta. 

Mitä muuta kuuluu raskauteen näillä viikoilla?

• Selkäkivut ovat helpottaneet töiden jäätyä taka-alalle. Lepo on selvästi ollut paras apu. Edelleen kuitenkin tulee tilanteita, jolloin selkää alkaa pistämään ja tuntuu etten pääse liikkumaan. Onneksi mies on ollut paikalla näinä hetkinä ja auttanut valaan kokoisen vaimokkeensa ylös. 
• Makoilu ei ole koskaan ollut näin vaikeaa mitä se näinä päivinä on. Jos päädyn selälteni, vaihtoehtoina on jäädä asentoon jumiin tai kyljet kipeytyvät niin, että pelkään niiden painautuvan selkärankaan kiinni. Kyljeltään makoillessa maha painaa jo sen verran, että pitkään samalla kyljellä ollessa alkaa mahaan sattua ellei mahalla ole hyvä tuki alapuolella. 
• Yöunet ovat todella katkonaisia. Vessassa tulee rampattua parin tunnen välein. Lisäksi jokainen asennon vaihto (kyljeltä toiselle) tapahtuu heräämisen kautta. Ensin täytyy nousta käsivoimien avulla istuma-asentoon ja tätä kautta kääntyä. Enää ei onnistu vaan pyörähtää kyljeltä toiselle. 
• Sängystä nouseminen, pehmeältä sohvalta nouseminen, autoon istuminen/ autosta poistuminen, lattialle kurottaminen jne, eivät luonnistu enää yhtä sukkelaan kuin ennen. Kaikki edelle mainitut vaativat pienen projektin onnistuakseen. 
• Säärien ja bikinirajan sheivaaminen ei ole enää yhtä yksinkertaista kuin ennen. A) bikiniraja ei näy enää mahan takaa B) säärien ajaminen ei onnistu seisaalteen ja istumaan käyminen suihkun lattialle tai sieltä ylös nouseminen on aina pohdittava tarkkaan koska milloinkaan ei tiedä päättääkö selkäni tehdä jumit vai ei
• Paino on noussut sen verran että oma peilikuva on ruvennut häiritsemään. Vaikka kuinka yrittää pitää herkkupäivän vaan kerran viikkoon, niin se paino nousee ja nousee. 
• Himo tuoreeseen kurkkuun on aikamoinen. Kokonainen kurkku tulee helposti rouskutettua päivään, joskus jopa kerralla. Nälkä iskee 2-3h tunnein välein ja useimmiten mieli tekee kaikkea makeaa kuten vanukkaita ja salmiakkia. Itsekuri makeanhimon iskiessä on melko heikko.
• Kynnet ja hiukset kasvavat hurjaa vauhtia. Pelkään, että niiden kanssa käy vielä huonosti Pilkun synnyttyä. Iho on ollut paremmassa kunnossa kuin koskaan viimeiset pari kuukautta. Näppyjä ei ole naamassa eikä selässä. 
• Itku on edelleen todella herkässä. Herkistymiseen ei vaadita kuin kuva vauvasta, eikä ole väliä onko kyse eläin- vai ihmisvauvasta. Lisäksi elokuvat, mainokset, laulut ja kirjat tekevät tehtävänsä.
• Masussa on niin kovat bileet aina välillä etten tiedä missä asennossa sitä olisi. Joskus tuntuu siltä, että Pilkulla loppuu tila ja tämä yrittää venyttämällä saada itselleen tilaa. Makean syöminen ja ilta-aika ovat parhaat triggerit potkujen ja venyttelyn alkamiselle. Mahan läpi tuntee aivan selvästi pienet jalat, jotka työntyvät mahaa vasten. Pilkku monesti vastaa masun silittelyyn ja ihaninta on, että Pilkku reagoi isinsä ääneen.
• Tutut ja tuntemattomat kyselevät kokoajan jännittääkö tai pelottaako. Vastatessani rehellisesti että ei, he ovat hieman yllättyneitä ja odottavat selitystä. 
• Vaatekaapissa taitaa olla kahdet housut ja ehkä 5 paitaa, jotka sopivat päälle. Jos tulisi jokin juhlallinen tilaisuus eteen tässä vielä ennen synnytystä, niin oma pukeutumiseni olisi hyvin helppoa, koska vaihtoehdot pystyy laskemaan yhdellä kädellä. Lisäksi rintsikat ja alkkarit alkavat olemaan liian piukkoja. Eli shoppaileen pitäisi päästä.
• Rinnoista vuotaa nestettä öisin enkä millään halua nukkua rintsikat päällä, jotta saisin käytettyä liivinsuojia. Niimpä yöpaidat ovat likaisia parissa päivässä. Pyykkikone huutaa melko usein.
• Kaupoissa käyminen on tukalaa. Ulkona on kylmä, joten vaatetta on pakko pukea tarpeeksi paljon, mutta käveltyä kaupassa alta 5min alkaa voimat loppumaan ja heikottamaan, koska on niin kuuma. Kauppojen alahyllyltä tuotteiden ottaminen on aina harkinnan takana; jaksaako kumartua juuri sen tuotteen vuoksi.
• Rasvainen ja suolainen ruoka aiheuttaa kovaa mahakipua. Kävimme pitkästä aikaa mäkkärissä syömässä, jonka jälkeen kärsin uskomattomasta mahakivusta tunnin verran kunnes kipu helpotti sen verran että sain nukahdettua. Närästämisestä on tullut läheisin ystäväni 
• Raskausarvet ovat saapuneet ystäväkseni. Rinnat ovat menetetty jo aikaa sitten, mutta nyt on tullut navan molemmille puolille ensimmäiset hailakat raskausarvet. Mies on onneksi ollut innoissaan rintojen kasvusta.

Kaiken kaikkiaan olen ollut todella tyytyväinen tähän raskauteen. En ole voinut pahoin muutoin kun jos olen päästänyt nälän liian suureksi. Liitoskivut ovat olleet melko helppoja tähän mennessä ja supistuksiakin on ollut harvassa nyt oltuani sairaslomalla töistä. Kaikki edellä mainitut pienet haitatkin kestän erittäin mielelläni, koska rakas pieni masuasukkimme on kaiken sen arvoista.

~Paputus 32+4~

Synttärilahja isiltä meille

Täytän pian 24v ja saimme Pilkun kanssa etukäteislahjan rakkaalta mieheltäni.

Olen puhunut bola-korun hankkimisesta kuukausia, mutta en ole saanut aikaiseksi tilata itselleni moista.

Nyt mies otti ja yllätti sitten tälläisellä. 

Bola-koruista voi lukea täältä.

Lyhykäisyydessään niiden idea perustuu kauniiseen heleään helinään, joka kuuluu kun äiti liikkuu. Korun annetaan roikkua mahan päällä. Äänen on tarkoitus rauhoittaa sekä äitiä että masussa asustelevaa vauvaa. Vauvan uskotaan tunnistavan bola-korun helinän myös syntymän jälkeen ja sen ääni voi tuoda turvallisuuden tunteen pienelle ihmiselle.

~Paputus 30+2~

Masukuva 32+

~Paputus 32+2~

Skip Hop - Treetop friends

Vihdoin sain sen! 

Taisi olla tämä hankinta enemmän äitille kun vauvalle, mutta eiköhän Pilkku viihdy matolla ihan yhtälailla kun minäkin sitten leikkihetkinä. Ukko olisi halunnut aukaista maton paketista heti ja tutkailla mitä kaikkea sieltä löytyy, mutta  minä, nainen kun olen, halusin, että lattia imuroidaan ensin ennenkuin laitetaan uusi leikkimatto lattialle. 

Törmäsin tähän leikkimattoon jo aikapäiviä sitten (syyskuussa näköjään olen pohtinut leikkimattoja ekoja kertoja lue täältä.) kun googlailin erilaisia leikkimattoja ihan vain googlen kuvahaulla.

Tilasin leikkimaton lopulta brittien amasta 

eli osoitteesta

 http://www.amazon.co.uk/. 

Hakusanaksi vain Skip Hop Treetop friends.

Hieman jännitti tilata tuollain ulkomailta VISAlla, mutta hyvin näytti onnistuvan ja rahaa säästyi n.30e. Suomessa hinnat matolle oli alkaen 80e + postimaksut ~7e, 

mutta aman kautta sain alle 60e:lla. 
Kaiken lisäksi paketti tuotiin suoraan kotiovelle. Ei tarvinnut edes postiin vaivautua. 

Matossa ihastutti suloiset hahmot, joista pöllö oli ehdoton suosikki. 

Lisäksi maton väritys oli hyvin mielyttävä, joka sopii nyt Pilkun huoneen sisustukseenkin, koska tästä huoneen inspis sai alkunsa.

Tähän sarjaan löytyy lisäksi vaikka mitä tuotteita; 

lakanoita, leluja, mobilea, mattoa, reppuja, aterimia, seinätarroja jne.

 ~Paputus 30+1~