Viime viikon alkushokki on päästy yli ja nyt odotamme innolla ensi viikon keskiviikkoa ja seuraavaa ultraa. En malttaisi millään odottaa. Vieläkin on vähän sellainen "en usko tätä todeksi fiilis", mutta eiköhän se taas tunnu todellisemmalta kun pääsemme ultraan seuraavan kerran. Toivon niin hartaasti, että Pilkku pysyy matkassa ja kehittyy normaalisti! Tätä on niin odotettu ja toivottu!
Raskausoireista sen verran, että huomaan housujen kiristävän jo hieman, menkkamaista vihlontaa vatsassa, tissit ovat tosi arat ja nännit mieheni mukaan kasvaneet kovin, väsyttää aika rajusti ja nälkä tulee helposti! Yksi mitä kummastelen on pahoinvoinnin puute, mutta lääkäri sanoi viime viikolla, että aamupahoinvointi alkaa yleensä rv6-> eli se voi vielä tulla. On aina ollut sellainen mielikuva, että se pahoinvointi tulee heti ja se tulee kaikille. Vaikka tutkittuani internetin ihmeellistä maailmaa, niin eihän pahoinvointia tule kaikille missään vaiheessa raskautta.
Ei se muille kertominen mennytkään ihan niin suunnitelmien mukaan, mitä aluksi ajattelimme. Meidän ei siis pitänyt kertoa Pilkusta muille missään nimessä ennen sitä ensi viikon ultraa ja enemmälle väestölle vasta rv12 jälkeen.
Kuitenkin... lauantaina menimme mieheni kanssa jädelle hyvän ystäväpariskuntamme kanssa. Mieheni ja tämän pariskunnan ukko oli jo perjantaina kaljottelemassa keskenään ja kyllähän siellä Pilkku-uutiset oltiin jaettu hyvän ystävän kanssa. Nyt oli siis aika kertoa pariskunnan kauniimmalle osapuolelle. Kerron vielä sen verran, että meillä oli siis suunniteltuna ensi viikonlopulle reissu tyttöjen kesken, joka nyt Pilkun vuoksi jää tekemättä. Ilmoitin tälle ystävälleni etten pääsekkään lähtemään ja kerron tähän syyn myöhemmin. No jäätelöt nautittuamme alkoi sadella kysymyksiä "Niin mikset sää pääse lähtemään sinne Tukholmaan?" "Tästähän ollaan puhuttu jo vaikka kuin pitkään, ettei pitäis olla miehellekkään mikään yllätys?". Huomasin, että ystäväni haki takaa kokoajan juuri sitä mistä oli kyse ja sanoinkin hälle että "Kysy nyt suoraan vaan!" ja vastaukseksi sain "En mää voi kun alan itkemään!!"
Tämä ystäväni kuuli yrityksestämme muistaakseni ensimmäisenä, joten tuntui hieman väärältä ajatukselta olla kertomatta. Ja ollaan tämän pariskunnan kanssa niin paljon tekemisissä, että kyselyitä olisi varmasti tullut siihen, miksi en enää juo kahvia tai lähde terassille kaljalle.
No sitten seuraavaksi asiasta sai tietää yksi kaasoistani (niitä oli yhteensä kolme, joista kaksi sai tiedon Pilkusta jo viime viikolla), joille tiesin jo viime viikolla kertovani, kun vain kasvotusten tämän neidin näkisin. Pidin eilen ystäville pienen kahvituksen ihan muuten vain, ja koska kaikki muut vieraat tiesivät jo Pilkusta, niin kerroin myös tällekkin neidille sillä kertaa. Mietin koko aamun, että kuinka asian kertoisin, sanoisinko vain että "oon muuten raskaana" vai "on muuten pullat uunissa". Ei tuntunut hirveän hyvältä. Sitten muistin r-testin, joka oli edelleen vessassa ja siinä ne maagiset kaksi viivaa. Niimpä kävin hakemassa testin ja menin vain neidin luo ja näytin testiä. Eipä siinä kauaa mennyt kun lamppu pään päällä sytty ja sain onnittelevan halauksen. Neiti pyysi lupaa kertoa miehelleen ja annoin luvan.
Eli summarum, Pilkusta on nyt kuullut anoppi, kolme ystäväpariskuntaamme ja yksi ystäväni sekä kaksi entistä työkaveriani! Ja suunnitelma oli "ei puhuta kenellekkään ennen sitä seuraavaa ultraa"...yeah right!
Omat vanhempani saavat tiedon Pilkusta seuraavan ultran jälkeen ja mieheni isä sekä äitipuoli yms sukulaiset luultavasti samoihin aikoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti