10. lokakuuta 2013

Masukuva viikolta 24+

24+0

Masu senkun kasvaa kasvamistaan. Töissä olen huomannut sen olevan jo hieman jopa tiellä. Lattialta tavaroiden nostaminen, lasten sylissä pukeminen ja lasten kuravaatettaminen alkavat tuottamaan jo ongelmaa. Nukkarissa nukuttaminen on myös välillä haastavaa, kun sängyt ovat melko matalia ja kuitenkin osaa lapsista pitäisi vähän nukuttaakin ja he ovat kippuralla siellä sängyn perällä, niin en mainaa mahtua mahani kanssa kumarteleen sinne.

Tänään jouduin jäämään sairaslomalle selkäkipujen sekä liitoskipujen vuoksi. Tuo selkä on ollut kiusana jo useamman viikon, mutta nämä liitoskivut ovat jotain uutta.

Viime viikolla taisin ensimmäistä kertaa tuntea tuolla lantion seudulla sellaista särkevää kipua, joka kasvoi liikkuessa ja tuntui lähinnä kävellessä. Eräs kanssaodottaja kysyi, että tuntuuko kipu kävellessä siltä kuin toosa repeäisi ja se oli minusta melkoisen osuva kuvaus. Se hetkellisesti tuntui juuri siltä. Kipu sai alkunsa varmasti siitä kun jouduin juoksemaan bussipysäkille. Kipu ei heti tuntunut, mutta bussista noustessa tunsin heti, että nyt ei ole kaikki kuten aiemmin ja siitä se kipu lähti yltymään. Sama toistui tällä viikolla, vaikka en edes juossut vaan kävelin reipasta tahtia.

Selkäkipu puolestaan on siis ollut sitä vanhaa tuttua pistävää kipua, joka hiipii kiusakseni hiljelleen kesken työpäivän ja on pahimmillaan kun kotiin pääsen. Välillä kipu on niin kova että pelkään oikean jalkani pettävän alta! Kävellessä joudun pysähtelemään, jotta saan kivun laantumaan hetkeksi ja iltaisin meinaan jäädä jumiin sänkyyn yhteen asentoon, koska en pääse muuttamaan sitä ilman, että taju tuntuu lähtevän.

Ensi viikolla menen lääkärin juttusille ja katsotaan onko edessä käynti fyssarille.

~Paputus 24+2~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti