Joulu on ohitse - odotus alkakoon!

Nyt mennään jo viikolla 35+4 eli 36. viikko raskaana on menossa jo. Aika on mennyt ihan hurjaa vauhtia, hurjempaa mitä osasin odottaa.

Lähde: www.libero.fi

Mieheni on asiasta täysin eri mieltä. Hän on ollut jo monen monta viikkoa valmis vastaanottamaan Pilkun tähän maailmaan. Olen kyllä sanonut hälle, että parempi Pilkun on masussa kasvaa kuin keskoskaapissa. Mieheni kärsivällisyys on asteikoilla 1-5 ehkäpä -1 eli odottaminen ei ole vahvinta alaa. Nyt on kyllä hyvä harjoittaa tuota kärsivällisyyttä. Kerrankin on kyseessä asia johon mieheni ei voi vaikuttaa tavalla eikä toisella. Pilkku saapuu meidän käsivarsillemme kun hän itse on siihen valmis.

Vieläkään Pilkku ei ole siis täyisaikainen, sillä täysiaikaiseksi vauvaksi lasketaan vauvat, jotka syntyy rv37+, eli vielä olisi reilu viikko meillä odotettavaa tähän rajapyykkiin.

Liberon mukaan Pilkku on näin 36. raskausviikolla keskikokoisen kurpitsan kokoinen ja painaa noin 2800g. Omasta olosta päätellen tuo hieman alle 3kg on alakanttiin ja sellanen 8kg on lähempänä todellisuutta. Mahalla on kokoa! Eipä ole alitajuntanikaan tuntenut oloansa kovin seksikkääksi hetkeen.

On niin uskomatonta ajatella, että tässä on oikeasti eletty noin 30 viikkoa tietäen, että olen raskaana. Kun kävimme ensimmäisessä ultrassa silloin rv5 tienoilla TAYSissa, ja siellä ruudussa näkyi 2mm kokoinen pieni Pilkku, tuntui, että edessä on hyvin pitkä ellei ikuinen odotus. Mietimme silloin kuinka ikinä malttaisimme odottaa seuraavat 35-37 viikkoa? Nyt edessä on odotusta enää 7viikkoa maksimissaan! Huomaan, että päivä päivältä sisäinen äiteyteni tulee enemmän esille ja ajatukset harhailevat vanhemmuudessa sekä vauva-arjessa.

Olen todella iloinen, että odotus osui näin syksy-talvi -akselille. Ajankulua on helpottanut useat onnelliset tapahtumat sekä tietenkin rakkaat ystävät. Pääsin aloittamaan uudessa työpaikassa, ystäväni ovat muuttaneet uusiin koteihinsa eli on vietetty tupareita, on juhlittu synttäreitä, valmistujaisia sekä meidän 5-vuotis kihlajaisia, on pidetty tyttöjen viikonloppuja ja nautittu muutenkin ystävien seurasta hyvin paljon, on käyty messuilemassa, tutut ja ystävät ovat saaneet vauvoja, on käyty sukulaisilla synttäreillä ja muuten vain syömässä/kahvilla heidän kanssaan, koettiin ensimmäistä kertaa rapujuhlat, aloitin joulunodotuksen jo marraskuussa ja nyt pian tuleekin jo uusi vuosi.

Nyt kun joulu on vietetty onnellisesti vanhempieni, mieheni suvun ja tietenkin mieheni kanssa, olen täysin valmis vastaanottamaan maailman tärkeimmän paketin tähän maailmaan; Pilkun.

~Paputus 35+4~