Käytiin eilen ultrassa taas TAYSin ihmeellisessä maailmassa. Lääkäri oli sama kuin viime viikolla. Todella ihana lääkäri! Kyseli kovasti, että kuinka pistämiset ovat sujuneet ja onko tullut sivuvaikutuksia. Vastasin siihen sitten, että pistämiset ovat menneet ihan ok, kestää aina hieman, että uskallan pistää eikä mitään kummallisia sivuvaikutuksia ole ollut. Ainut että mielialat tuppaavat vaihtelemaan aika rankalla kädellä. Lääkäri myös kyseli, että onko ollut mtn tuntemuksia sitten viime tapaamisen ja onhan niitä ollut nyt pari päivää. Oikealta puolelta on pistellyt aika mukavasti. Ajattelin tämän olevan hyvä merkki...
Pitkään ei siinä höpötelty, kun lääkäri käski jo ottaa pöksyt pois ja ultraus aloitettiin. Ei mennyt kuin hetki ja lääkäri tokas että "ei täällä kyllä nytkään näy yhtäkään johtofollikkelia kummallakaan puolella." Sisäinen äitini aloitti jälleen dramaattisen parkumisen siinä tutkimuspenkillä. Lääkäri näytti ruudulta minulle kuinka pieniä rakkuloita oli ties kuinka monta, mutta suurimmat olivat n. 8-9mm kokoisia ja eilen mentiin kuitenkin jo kp17.
Siinä meni sitten hetki kun lääkäri mietti, että mitä sitä pitäisi tehdä ja päätti pyytää ylilääkärin käymään. Sama ylilääkäri-naikkonen kävi viime kierrossakin tutkimassa tilannettani, kun edellinen lääkärini mietti kovasti, että olinko jo ovuloinut niiden kahden käynnin välillä kun gonal-f oli ensimmäistä kertaa käytössä. Nytkin lääkärit siinä kovaan ääneen pohtivat, että olenkohan jo ovuloinut kun taas näkyi jotain nestettä munasarjoissa. Olin varmaan niin pettynyt, etten heti tajunnut sanoa tehneeni viime torstaista lähtien ovistestejä. Kun viimein asian sain tokastua, että olen tehnyt ovistestejä melkein viikon verran, niin lääkärit naurahtivat, että olisin toki voinut heti sanoa tämän, jotta turhalta pähkäilyltä olisi selvitty. Onneksi molemmat tuntuivat olevan vain hauskuuntuneita eivät sitä pahalla sanoneet.
Päätös oli ylilääkärin käsialaa jälleen, Gonal-f:n annosmäärä nostettiin seuraavaan asteeseen eli 50UI/pv. Ja pistän tuolla annoksella sunnuntaihin saakka ja maanantaina taas aika ultraan.
Lääkäri varmaan näki omasta ilmeestäni, että harmitus oli melko kova jälleen ja niin näki myös mieheni, joka kysyi lääkäriltä, että miksi edelleen mennään tällä lääkkeellä tai annosmäärää ei heti nosteta paljon suuremmaksi, kun se ei tunnu auttavan tällä tavoin. Selitys oli hyvä ja ymmärrettävä;
"Koska tarkoituksena on saada vain yksi tai korkeintaan kaksi johtofollikkelia kasvamaan, ei voida heti heittää suuria annoksia. Yhtään ei osata sanoa etukäteen kuinka ne munasarjat alkavat toimimaan lääkkeestä ja jos annos olisi liian suuri, voisi niitä follekkeleita kasvaa liian monta, mikä olisi sitten taas saman kanssa. Siksi täytyy etsiä sitä oikeaa annosmäärää, jotta saadaan vain se yksi tai kaksi follikkelia kasvamaan."
Nyt vaan toivotaan, että tämä suurempi annosmäärä tuottaisi jotain tulosta!
~kp 18/45 yk>1,5v~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti